ASTUTUSMATKA KVIBILLEEN 12.3.-16.3.2013

Tiistaina juoksun 15. päivänä otettu progesteronitesti näytti arvoa 4.1, joten lähdimme Jaden, Anun & pikkumiehen kanssa iltapäivällä ajelemaan kohti Turun satamaa. Laiva starttasi kahdeksan jälkeen illalla, joten ruokailun ja shoppailun jälkeen lähdimme hyttiin keräämään voimia seuraavan päivän ajomatkaa varten. 

Baltic Princess oli perillä Tukholmassa kello 6.30 Ruotsin aikaa ja pääsimme puolityhjästä laivasta ulos hyvin ripeästi. Ajelimme sataman lähellä sijaitsevalle tallialueelle ruokkimaan ja ulkoiluttamaan Jadea. Pitkä ajomatka kohti Kvibilleä alkoi.

Ajokeli muuttui matkan edetessä huonommaksi ja huonommaksi. Lumisade kerrytti lumikasoja tielle ja oli kovin. Autoja lojui ojissa ja poliiseilla riitti töitä. Yhden suuren rekkakolarin vuoksi seisoimme moottoritiellä puolen tunnin ajan ja mietimme, että joudummeko kutsumaan Bonuksen tähän pientareelle hommiin. Onneksi ei, ja pääsimme lopulta iltapäivällä kohteeseemme Kvibilleen. 

Carina oli antanut meidän käyttöömme aivan ihastuttavan punaisen mökin noin 1,5 km päässä omasta kodistaan. Mökissä oli kaikki mukavuudet, uskomaton näköala ja oma aidattu piha. 

Carina & Bonus saapuivat paikalle melko pian saapumisemme jälkeen ja astutus sujuikin pienen tutustumisen jälkeen hyvin. Kävimme illalla vielä jutustelemassa ja illastamassa Carinan kotona ja saimme tutustua tarkemmin ihastuttavaan Bonukseen. Oikea valinta! 

Suunnittelimme seuraavaa astutusta aamulle, jonka jälkeen voisimme lähteä kotimatkalle. Toisin kuitenkin kävi.

Aamulla Bonus saapuikin innokkaana paikalle, mutta Jade ei antanutkaan astua. Ei seissyt, eikä oikein kääntänyt häntääkään samalla tavoin kuin edellisenä iltana. Alkoi epäilyttämään, että olimmeko kuitenkin liian aikaisessa ja päädyimme sitten tarkistuttamaan Jaden progesteronit vielä kertaalleen läheisellä eläinlääkäriasemalla. 

Aikaa odotellessamme kävimme aamiaisella aivan ihastuttavassa leipomossa läheisessä kylässä. Mieletön makuelämys ja viime vuosisadan tunnelma. 

Eläinlääkärissä oltiin sukkelia ja veriputki keskikonsolissa ajelimme Halmstadissa sijaitsevaan Canilabiin ja jäimme odottelemaan tuloksia. 

Odotellessamme käväisimme Halmstadissa katselemassa Pohjanmerta sekä paikallisessa ostoskeskuksessa vähän hankkimassa ruokaa ja juomaa pidennetylle matkallemme. Parin tunnin päästä saimmekin tekstiviestillä progesteroniarvon, joka oli 29.8 nmol/l. Tämä vastasi Suomessa käytetyissä yksiköissä jotakuinkin arvoa 9,4.  Lähdimme siis  kohti Kvibilleä kutsumaan Bonusta käymään uudemman kerran. Arvon pitäisi olla oikein sopiva astutukselle. 

Carina & Bonus tulivatkin illalla käymään mökillä ja nyt astutus sujuikin aivan eri meiningillä kuin aamulla. Pariskunta katseli toisiaan rinta rinnan vartin verran. :)

Lähtöpusut vaihdettuaan Bonus & Jade erkanivat ja kiittelimme & hyvästelimme myös ystävällisen ja vieraanvaraisen Carinan. Illan vietimme pakaten ja leväten seuraavan päivän ajoa varten. 

Aamulla lähtisimme aikaisin ajelemaan Tukholmaan. Olimme  varanneet ajomatkaan paljon aikaa, sillä reissu vei meiltä huonon ajokelin vuoksi odottamattoman paljon aikaa tulomatkalla ja satamassa tuli olla seuravana iltapäivänä jo neljältä. 

Aamu valkeni ja kauhukseni huomasin ilman olevan todella kylmän. Pakkasta oli -20,0 astetta ja olimme matkalla dieselautolla. Keskellä metsää ei tietenkään ollut pistoketta, johon autoa laittaa lämpenemään, joten jännitys tiivistyi autoa käynnistellessä. Vähän mietittyään auto kuitenkin suostui lähtemään käyntiin ja pääsimme lähtemään paluumatkalle lähes aikataulussa. 

Onneksi ajokeli oli nyt loistava ja matka sujui nopeasti. Olimme satamassa hyvissä ajoin ja pääsimme ajamaan laivaan lähes heti. Silja Serenadella matka sujui hyvin syöden, juoden ja matkasta nauttien. Jadekin ulkoili tottuneesti yläkannen hiekkalaatikossa ja pikkuisilla lumiplänteillä. 

Onnistunut matka siis ja nyt jäämmekin jännityksellä odottelemaan ultrakuvia neljän viikon päähän. Peukut pystyyn. :)